Tuntematon sotilas on Väinö Linnan kirjoittama, alun perin vuonna 1954 julkaistu sotaromaani. Teoksesta on tehty myös lukuisia elokuva- ja teatterisovituksia. Monet teoksessa esiintyneet lausahdukset ovat jääneet elämään suomalaisten puheeseen. Tähän on koottu kaikki Tuntemattoman sotilaan parhaat sitaatit.
"Nikkelihalvaus on saatanan vaarallinen tauti."
- Oletteko mielenvikainen?
- Herra kapteeni. Tällaista kysymystä ei epäilyksenalainen voi koskaan itse ratkaista. Sen asian määrittelee ympäristö.
”Tulta munille!” -Kariluoto
”Kattokka pojat. Mää ole lentokone.” -Hietanen nautittuaan kiljua
”Kyl sää ny muutama silaka voit antta.” -Hietanen
”No kyl mää täl pärjä puol vuot.” -Hietanen saatuaan vain yhden suolasilakan
”Tulis kuula ja tappas.” -Lahtinen
”Ei saa jäädä tuleen makaamaan!” -Kariluoto
”En mää täsä mitään hikee koitakka. Sitä vaan että pulkka liikkuu. -Määttä
”Kyllä herra, kyllä herra.” -Lehto
"Mennään tuon suon yli niin että heilahtaa."
”Sosialististen Neuvostotasavaltojen liitto voitti, mutta hyvänä kakkosena tuli maaliin pieni ja sisukas Suomi.” -Vanhala
”Kassoha sie. Tää asja on näi. Jos sie lähet juoksemaa, nii sie saat juossa Pohjalahel saakka. Kyl hää tulloo peräs, älä yhtää eppäile. Mut jos sie pysyt paikollais etkä lähe hitoilkaa, nii minkä hää tekköö? Et sie sovi hänen kansaa sammaa monttuu. Se on tään puolustussovan ratekia.” -Rokka
”Jos keäntää, niin sattuuko kohalleen?” -Riitaoja
”Ei soa sanoa! Lääkintämiehekkin veet silmissä.” -Riitaoja
”En irvistele, herra alikersantti. Pelottaa, herra alikersantti. Se kun vinkuu!” -Riitaoja
”Ehtäille männöö vielä.” -Riitaoja
”Älkää, älkää, en minä mitään pahaa.” -Riitaoja
Kuopion potkukelkkapataljoona, khihihi.
Ei tässä syyllisiä kaivata vaan Lahtista ja konekivääriä.
”Upseer ies. Mis häne pääsä varjo ossuup tuon piene närree kohal, nii sillo hänel tullooki noutaja. Nii mie oon päättänt häne osalt. Ja sitämukkaa rupiaa saamaa muut. Siin hyö taapertaat nii peräjälkee. Ai perkeleet. Työ että tiijä mikä teit vuottaa. Jos hyö mitä syntilöit on tehneet, nii anna sie taivaa äijä heil anteeks. Mut pijä kiirettä. Niit rupiaa tulemaa just.” -Rokka
”Luulet sie saatana, että mie rupian pyöreitä kivilöitä siun polkujeis varrelle asettelemaan?” -Rokka
”En mää täsä syylissi kaipa yhtikäs. Konekivääri ja Lahtist mää kaipasi.” -Hietanen.
”Saatanan tonttu, mä sotken sut suohon.” -Lehto
”Kolmen tunnin päästä lähdetään. Ne, joilla ei ole valkoista nenäliinaa, hankkikoon sellaisen.”
”Saatanan kierosilmä, tähtää alemmas.”
”Ois paree että seisositten. Se on nimittäin se pienimmän riesan tie.” -Koskela
”Sie hitto ammuit miul jakkooksen ja siint hyväst mie sahaan siult puol päätä pois.” -Rokka
”Älä sinä suotta naista kynällä leppyyttele. Jos se on äitiinsä tullut niin kyllä se antaa. Jos isäänsä ni suorastaan vonkaa.”
”Mikäs se siel pulisoo? Poikahan se vaan siel juttelee.”
”Soat loppuu sotimalla.”
"- Mikälaista se on ihmistä ammuta?
– Mie en tiiä. Mie en oo ampunt ko vihollissii."
Lapualaiset on jo aikoja sitten tapettu. Nyt on laihialaiset menos!
"Mä en ymmärrä mitään sellasista kaloreista, mutta mun suoleni ymmärtää, että niitä on helkkarin vähän."
"...ja varjele noita Suomen herroja, etteivät toista kertaa löisi päätään Karjalan mäntyyn." -Honkajoki
”Herra kapteeni, täitä ei kuitenkaan minun käsittääkseni voi syyttää tästä liasta, sillä sehän ei ole syy, vaan seurausilmiö. Ellen ole johdellut väärin ajatusta.” -Honkajoki
”Ja miun Katjuusan siellä on!” -Rahikainen
”Siellä se herne toverijaan ehtii, mutta turhaa on työnsä.” -Rahikainen
”Silmät kattoo niin kieroon, että keskiviikkona näkee molemmat sunnuntait.” -Rahikainen
”Mittäs si ol?” -Rahikainen
”Saitahan tuo oli eläissään, vaan eipä kuollessaankaan tapojaan muuttanu.” -Rahikainen
”Ei nyt sentähen kirjoituslehtiöitä. Tytöt ne lakkaa antamasta, ellei lemmestä lurita.” -Rahikainen
”Taispa tulla seisottava.” -Rahikainen
”Tokko mie tuon tytön kauniita silmiä ennee suan nähä millonkaa.” -Rahikainen
”Ja rinnat sill on ennennäkemättömät! Minkälaiset sull on?” -Rahikainen
”Meill ei oo ratiota.” -Määttä
”Inariin susia naimaan.” -Viirilä
”Nyt juur. Täl hetkel Hietasen poika astu ulkomail.”
”Iäntä tai ei, saman tuo tekköö.” -Määttä
.
”Tuu sä hakeen leipäs päälle voita.” -Vanhala
”Tään hyökkäyssovan ratekia on tällanen. Sie mänet. Sinnuu ammutaan, sie juokset katsomatta ja hää pahalainen nappajaa siut. Ei, sie katsot suojat, sie katsot mis on ampuja, sie ole nopea, mut elä hätäinen. Tähtää ensin, tähtää hyvin tarkkaan, ja ammu ensin. Yhen sekunnin etumatka riittää. Silviisii se on.” -Rokka
”Tulis kauheita lähitaisteluita, sais Rahikainenkin Mannerheim-ristin!” -Vanhala
”Vaan hyvin on korkea tuo pilvi, jonka pommi tekköö.” -Määttä
”Otahan mie jalustan.” -Määttä
”Ja von Tööpel ratsasti aukkoja katsellen! Hihhiihii!” -Vanhala
”Puskaryssiä, khihi.” -Vanhala
”Taas alkoi sodan melske ja taiston tuoksina.” -Vanhala
”Suhnat marssii sotaan.” -Vanhala
”Puskaryssä… anteeksi… pensasneuvostoliittolainen.” -Honkajoki
”Kieltämättä onneton tapaus.” -Honkajoki
”Huomioon ottaen nopean kehityksen aseistuksen ja teknillisten varusteiden osalta nykyään käytävässä suursodassa, katson maanpuolustuksen kannalta tarpeelliseksi siirtyä uusiin aseisiin.” -Honkajoki
"Vaan sinä se soat männä seisomaan keskelle, kun oot ryhmänohjaaja ja isoin rosvo." -Määttä
Sponsorin linkki: TT-Thermo – uuden sukupolven suomalaiset moottorilämmittimet.
”Älä sää musta huolehdi. Mä oon ikäni hevosta ajanu. Pidä vaan ittestäs huoli!”
”No on siin paperit. Pitäs nimi tiätää!”
”Niin kuin hyvin tiedetään, on Jumala kaikkivaltias, kaikkitietävä ja kaukaa viisas. Niinpä hän oli aikoinaan antanut metsäpalon polttaa kymmeniä hehtaareja valtion metsää eräällä hietakankaalla lähellä Joensuun kaupunkia. Tapansa mukaisesti koettivat ihmiset kaikkensa ponnistaen keskeyttää hänen työnsä, mutta järkähtämättä hän poltti metsää niin laajalta alueelta kuin katsoi tuleviin tarkoituksiinsa sopivaksi. Muuan eversti huomasi ensimmäisenä, miten pitkälle oli ulottunut kaikkivaltiaan katse. Hän oli erään armeijakunnan esikuntapäällikkö, ja joukkoja sijoitellessaan hän huomasi paloaukean erittäin sopivaksi majoituspaikaksi.”
”Ei sitä o ennenkä pruukattu pyhänä paskaa kantaa!”
”Uuet saappaat pitäs saada! Kapteeni käski! Mutta kapteeni käski! Katsotaan!!”
”Ei meillä ruveta yhtä jalkaa suremahan. Jos on tullu juostua, niin nythän se on pois joka pahentaa…”
”Miss on niit ryssii ett voi ryhtyy tappaan!”
”Hei tsiigatkaa, kundit! Mä osasin!”
”Tuol mutkan takana on slobo!”
”Yhtä puuttuu sano Piru kun kusiaisia luki.”
Mie mään laskemaan mukuloita, jos he ovat vaikka lissäytynneet!
”Lahtinen ontui äreänä, mulkoillen kulmiensa alta toisia ja murisi:
– Niin ollaan. Ja tähän loppui sitten meitin oikeutemme. Meinaan tästä lähtien ollaan rosvoretkellä. Että sen tiedätte.
– Rosvoretkellä, rosvoretkellä, ärähti Sihvonen vihaisesti.
– Myöhän sitä ollaan rosvoja, kun rajoja ylitetään. Toiset sitä vaan turvallisuuttaan varjelee, kun rajoja siirtelevät… Rosvoja, rosvoja…khy, khy.”
”Sepä hyvä. Ei tiiä meistä mittään! Jäniksiä luulee olevan!”
”Tuo jos se linjaan ilmestyy, niin se kuolee. Ellei edestäpäin satu, niin takaa sattuu.” -konekiväärikomppanian miehet Lammiosta
”He olivat hävinneet. Saaneet rangaistuksen. Mistä se oli tullut, siihen tulisi varmasti monenlaisia vastauksia. Eräs myönteinen seikka siinä asiassa sentään oli. Kohtalo oli vapauttanut heidät kaikesta vastuusta antamalla heille selkäsaunan. Mitä olisikaan merkinnyt voitto. Vastuuta. Vastuuta teoista, jotka kerran olisivat vaatineet hyvityksen.”
”Kerran hän yritti nousta kyynärpäittensä varaan, mutta ruumis lysähti velttona ojan pohjaan ja Ville Vaitelias oli kuollut.”
”Minä seison nyt kovennettua” -Lehto
”Koskela Suomesta – syö rautaa ja paskantaa kettinkiä.”
Mainos: Laaja valikoima laatumerkkien työvaatteita ja työkenkiä hyvän asiakaspalvelun kera Pika-Pesu.fi verkkokaupasta.
9 kommenttia
”Mis sie tarvitset oikei hyvvää miestä. Täs siul on sellane.” – Antero Rokka
Mene helvettiin siitä hokemasta.
Saatana pensasneuvostoliittolainen tonttu pataliijonasta tullut puskaryssä tungen sul suohopi -lehoto saatana
teillä on paljon ” kielivirheitä”
Karjalan murteella!
Sukuni on Kannakselta joten minua se häiritsee!
Tulta minulle sanoi Koskela eikä Kariluoto.
mielensäpahoittaja löydetty!
Byrokraatit kuolevat, vankilat ja tuonela, kuolonportit aukeavat yli onnettoman maan
Tulta minulle …sanoi Koskela eikö Kariluoto.
Sama ko täs miun suku juuret o kannaksel ja Viljam Pylkäs olikii kotosin naapur kyläst eli samaa verta ol ku miun Veikko Vaaris ja miuskii hää sekä Pylkäs ne vast olkii niit tekijä miehii, kun muut kattel vierest vaa nii Pylkäs se vast olkii oikee sankar miehilöit, hää sanos et sie ole nopea, mut elä hätäine, ammu ko pitää mut älä yhtää hitaammi tai se olet sie joka kuoloo.
Veikko vaari kertoskii ain miten hää ku olt karjapokkii ja kerääs marjoi kannaksel ja lentokoneest tulkii yhtäkkii laskuvarjol desantti siihe heijä lähel, Vaari ajattel et nyt meil tulee oikee kusiset paikat, ku jos hää heitin huomais nii sisko ja hää ois entisii karjalaisii ko se ampus varmant heijät molemmat jos vaan heijät huomais ellei Veikko 13v vanha, et aiva alaigäine sotaa, mut vankiloit hää silt olt viemäs taakse ja hänet oltkii ppsh:lla varustettu ja kovis paikois olleen Veikko ymmärs et jos hää ei nyt ottas alotetta käsiisä nii hänel ja siskol likal tulis kuolema kyläilee ja sanos et kućistutah Liisa ittes jos hää ei onnistu yrityksessää, mut se on joko desantti tai hää ja sisko mut ei autant muukaa ko luottaa puukon heitto taitoihinsa tai surmu, mut hää päätti et desantti saa kuolla ko hää o nii nuori ja nii siskokii, jote joko se tai he
Ai ku sie katsot nyt ko tää vanha punain desantti ja karjalast karkoo sijällis sodas lähtent palajas nyt hääkii takas Karjalaa mut ei ajatellu et törmäis Veikkoon joka olkii pojaks ite surmu pojaks, ja nii tää desantti huomaakii yhtäkkii Veikon, kun hää olt kävelees suoraa päin hänt ja siskoo nii et Veikko ei siin muutakaa voinu ko käyttää puukon heiton taitoloit mitä olt oppint ku hää ol heittänt puukkoo koko elämänsä, mut ei hää uskont et se koskaa tulis pelastaa hänet ja sisko vakoilija upseerlo versio puol automaattiselt Nagantilt mis olt viel äänen vaiment nii et kukaa ei ois osannu arvatakkaa et heijät ois surmu korjant jo, mut Veikko pelasti hyöt niilt laukauksilt.
Hyvi hää sen desantin puukol tappokii katos hää ol 13v ku olt sisko kans metäs puolukoit keräämäs ja taivaalt tulki sil hetkel niskaa koneest laskuvarjol desantti ja Veikko vaari olt oikkee hyvä puukkoloisii heittämmää ja sanos sil desantil et et terve oot sie karjala poikii?
Veikko kertos mite desantin ilme kirkastu kuulemma hetkiseks kun sai kuulla pitkäst aikaa karjala murret, mut sit olikik jo puukko rinnas ja Veikko vetääs puukon irti ja iski ja iski ja iski kunnes ei enää desantis henki pihissy ku Veikko olt saanu nii pahast kohahuttua desanttii et ja vaari sanos jot sil hetkel häne lapsuutensa loppu, mut hyöhi jäi pihisöö elämä ja saiha silt desantilt mustuaks aikamoisii esineit.
Mie opin pienen poikaan Veikolt et ko sie oletkii Karjalan poikkii, ni muista ain ellää nii et vaik päivää vähemmä.
Veikko ja Liisa kohtas kuoleman mut ei ainos ole mustua libo valgiedu
elokses mut Veikko oltkii nii fiksu et se olkii Veikko se kuolema vaik tilanne näyttikii aluks silt et nyt hää desantti ampuu molemmat ja siihen kaik loppus, mut Veikko miettis ja miettiskii hyvi tarkkaa ja hää sit päätti jot häne pitääkii toimii ensin, et sekunnin etumatka riittää hyvi ja nii riittikkii. silviisii se on vaik
Sie toimit ensin tai työ kuolette, mut Veikko toimis ensi ja siks miekii täs teil kirjotan vaik nyt kirsi ropisee kovastee vaste kattoo ja pakkast o enemmä ko mitä muut pellervoine sallii, mut se onkii parempi juttu meil ko myö Karjajalaiset kestetää kylmää, mut ryssä hää ko ei osaa toimii täs kylmyyes ellei hää o niit siperian viiru silmii.
mie vieti koko miun lapsuutein ain Vaarin kans ja hää kertos miten kaunis hänen rakas Karjala oltkii ja mitä kaikkia juttui hälle tapahtus niin sotavuosiin ja mie istuin pallil ja join jaffaa ja Vaari veti kossua ja söi lempi ruokaa mis olt avomaa kurkkui kuorittuun ja sit viipaloituin jotka sekotettiin veteen joho olt lisätty meri sualaa ja ain kun miun pohjaalaine mummo Vuokko tult ko hää ei tykänt et Veikko juo ja kertoo miulle kaikkii raakuuksii sodast mitä hää näki ku siel Karjalas olt auttamas viemää vankiloisii ppsh:lla varustettuun ja kerran koko kylä luuli et desantit hyökkäs kylää, ko Veikko näki mite isot rotat söi sikojen kaukalost ruuat ko ei siat uskaltant mennä siihen syömää, jote Veikko otti ppsh ja anto palaa nii et rotat oli entissii ja he keräs kaik räjähteet mitä käsiisä sai ja veljensä kans räjäytti koko lataukse. Veikko sanos et hhvä et ei henki mänt samal ko hää lens ku leppä keihäs siit paine aallost vaik kaukaan oltkii ja ko käytii Muolaas sakkolan kyläs ni hää näytti sen kuopan joka siitä pamauksest jäi jälkee ja vielkii siel ol iha jumalato kuoppa mis hää sanoskii et se on.
Samal mie opinkii karjalan kannaksen murteen hänelt Veikko vaarilt, hää olt oikee hyvä mies. kesksijä ja miljonäär mut kaikin pualin ain reilu mies paikallaa.
Veikko toimis viel maan vastarinnas ko olt suomes tää liittoituneitten komissio mis olt ryssien kenraaloit pyöreesee torni hotellii majotettuun, et ympäröivil katoil olt kiväärit kiikaril varustettuin odottamas jos heitin pitäskii lähtä ampumaa nää ryssän kenraalit ja ko ei nii nuorii poikii osattas epäilläkkää siit teost. Kaike maailma juttuloit Vekkol tapahtuskii, mut kaikkest paitsi syöväst hää selviskii ja syövästkii monestee, mut jokaisen miehe o kuoltava lopult ja Veikko ottikii surmun vastaan niinko hän ain kuolemast ol puhuntkii.
Et sellast a vot! Eteen päin elävä miel vaik oiskii surmu takan.
Kiitos tästä sivustosta. 🙂